Lydia Olsoni (1862-1917), o.s. Suihko, oli Joensuun apteekkarin Hugo Olsonin (lausutaan [ulsuuni] ) puoliso. Miten ilomantsilaisesta tytöstä tuli osa ruotsinkielistä Olsonin perhettä? Tätä pohdin päivityksessäni. Myöhemmin tarkoitukseni on myös kuvailla Lydian ajatuksia ja elämää niiden kirjeiden perusteella, joita hän kirjoitti sulhaselleen ja sittemmin miehelleen Hugolle.
En ole toistaiseksi onnistunut löytämään kuvaa Lydiasta, mikä on harmillista. On hassua huomata, että minusta tuntuu vaikeammalta kertoa Lydiasta, kun en tiedä, miltä hän näytti. Lydian kuvan sijaan laitan tähän itse ottamani kuvan keväisen Pielisjoen suusta.
 |
| Kuva: Pielisjoen suu, toukokuu 2019, kuvaaja: Melina Bister |
Taustatietoja ja arvailujani Lydiasta
Genistä löytyvien tietojen mukaan Lydian vanhemmat olivat Niilo Heikinpoika Suihko ja Maria Ingeborg Tanelintytär Suihko (Ingrid Maria Rouvinen). Genin mukaan äiti olisi syntynyt Kiteellä ja isä Ilomantsissa, jossa Lydiakin oli syntynyt. Lydia kävi Joensuun yksityistä tyttökoulua, jossa tuolloin opetettiin ruotsin kielellä. Hän kirjoittautui kouluun tammikuussa 1875 eli 13-vuotiaana. Kouluun kirjoittautumisvuonna Lydian kotipaikaksi on merkitty Ilomantsi ja isän ammatiksi tehtaan päällysmies.
Vuonna 1885 Lydia avioitui 28-vuotiaan apteekkari Hugo Olsonin kanssa. Itse hän oli tuolloin 23-vuotias. Heille syntyi kaksi lasta, Estrid vuonna 1886 ja Holger vuonna 1889. Fanny Nysténin kirjeenvaihdon perusteella näyttää siltä, että Lydia ja Hugo olisivat vuonna 1912 olleet menossa uudestaan naimisiin keskenään. Geneanetin tietojen mukaan (Lydia Sofia Suihko : Family tree by Rafael OLIN (rafaelo) - Geneanet) Lydia ja Hugo olisivatkin eronneet vuonna 1901. Avioerot olivat tuohon aikaan epätavallisia. Olsonin perhearkistossa on 82 kirjettä Lydialta Hugolle, ne on kirjoitettu vuosina 1885-1916. Vuosilta 1901-1912, jolloin pariskunta oletettavasti asui erillään, löytyy vain kaksi kirjettä ja niiden sävy ei ole niin läheinen kuin muiden kirjeiden.
Miten Lydia ja Hugo olivat tavanneet, sitä en varmuudella voi sanoa. Mutta näyttää siltä, että Lydialla olisi ollut yhteyksiä Olsonin taloon jo hänen käydessään Joensuun tyttökoulua. Ainakin jossakin vaiheessa hän myös työskenteli Schlüterin kirjakaupassa, jota piti Hugon edesmenneen äidin sisar Augusta. Palaan tähän vielä myöhemmin tässä postauksessani.
Hugon taustoja
Ensin muutama sana Hugo Olsonin perhetaustasta. Valitettavasti Lydian taustasta en ole löytänyt yhtä paljon tietoa. Hugon isä Anders Ferdinand osti nuorena vastavalmistuneena proviisorina apteekin Joensuusta vuonna 1853. Kolme vuotta myöhemmin hän avioitui Evelina Schlüterin kanssa, joka oli vuodesta 1852 pitänyt äitinsä ja sisariensa kanssa Joensuussa koulua pikkulapsille. Heille syntyi viisi lasta, joista kolme eli aikuisikään: Hugo (1857-1936), Ossi (Osvald, 1859-1894) ja Otto (1860-1891).
Isä Anders Ferdinand kuoli jo vuonna 1869, kun pojat olivat vielä lapsia. Uuttera Evelina-äiti jatkoi apteekin pitoa. Olsonin talossa asui ajoittain paljon väkeä, koska oman perheen lisäksi siellä asui lähisukulaisia, joitakin koululaisia ja palvelusväkeä sekä apteekin proviisoreita. Poikien nuoruusvuosina heillä oli jopa puhuva papukaija.
Vuonna 1873 Hugo ja Ossi jatkoivat koulunkäyntiään Kuopiossa tavoitteinaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon saaminen venyi hieman, koska perhettä kohtasi uusi tragedia: Evelina-äiti kuoli vuonna 1877. Pojat pääsivät kuitenkin ylioppilaiksi keväällä 1878 ja opinnot jatkuivat yliopistossa Helsingissä. Hugo valmistui proviisoriksi 1887 ja Ossi opiskeli historiaa. Pikkuveli Otto valmistui proviisoriksi 1886 ja toimi sen jälkeen apteekkialalla. Sekä Ossi että Otto kuolivat varsin nuorina, Ossi 35-vuotiaana ja Otto vain 31-vuotiaana.
Lydian nuoruudesta Joensuussa
Palataanpa siihen, miten Lydian ja Hugon seurustelu on saattanut alkaa. Tammikuulta 1875 on säilynyt Oton kirje veljilleen Hugolle ja Ossille Kuopioon, jossa hän kertoo kuulumisistaan Joensuussa. Kirjeen alkupuolella Otto kirjoittaa:
I dag kom Hanna Suihko hit med sin syster Lydia. Lydia lär komma på andra klassen i Frökensskola. [21.1.1875]
Tänään tuli tänne Hanna Suihko sisarensa Lydian kanssa. Lydia kuuluu päässeen tyttökoulun toiselle luokalle.
Hanna Suihkolla tarkoitetaan todennäköisesti Anna Johanna Niilontytär Suihkoa, joka oli Lydian neljä vuotta vanhempi sisar ja aloittanut opintonsa tyttökoulussa jo syksyllä 1870. Tytöt olivat todennäköisesti tapaamassa Olsoneilla asuvaa Hilda Olsonia (tämä ilmenee Evelina Olsonin kirjeenvaihdosta, jota on käännetty suomeksi tuolta ajalta).
Lydia on todennäköisesti sittemmin työskennellyt Schlüterin kirjakaupassa. Tätä selitystä tukee sekin, että Lydialta löytyy varhaista kirjeenvaihtoa Olsonin perheen poikien kanssa. Seurava ote on 18-vuotiaan Lydian kirjeestä Hugon pikkuveljelle Ossille joulukuussa 1880:
I veckan hafva vi med tant Augusta ställt opp vår julutställning, syster Julia har varit för att hjelpa oss, och det var ej litet smickrande när Otto sade att vår utställning är vackrare än Holmströms. [1.12.1880]
Tällä viikolla olemme Augusta-tädin kanssa pystyttäneet joulunäyttelyämme. Julia-sisko on ollut meitä auttamassa. Oli aikamoisen imartelevaa, kun Otto [Hugon ja Ossin veli] sanoi, että näyttelymme on kauniimpi kuin Holmströmin.
Kirjeen sanamuodot viittaavat siihen, että Lydia tunsi tässä vaiheessa hyvin Olsonin perheen. Hugon äidin Evelinan sisko Augusta Adele Schlüter piti kirjakauppaa Joensuussa vuosina 1869-1890. Kirjakauppa toimi samalla nimellä, Schlüterin kirjakauppa, aina vuoteen 1932 saakka. Karjalatar-lehdestä näitä Lydian kirjeessä mainittuja joulunäyttelyitä on joulukuussa 1880 mainostettu varsin näyttävästi:
 |
| Lähde: Karjalatar 3.12.1880 (digi.kansalliskirjasto.fi) |
 |
| Lähde: Karjalatar 17.12.1880 (digi.kansalliskirjasto.fi) |
Miksi Lydia osasi ruotsia?
Tammikuussa 1875 Lydia siis muutti Joensuuhun Ilomantsista ja aloitti suoraan ruotsinkielisen tyttökoulun toisella luokalla. On siis suhteellisen luonnollista olettaa, että nuori tyttö osasi jo ainakin jonkin verran ruotsia tuolloin. Hänen ruotsinkieliset kirjeensä ovat hyvinkin sujuvasti ja elävästi kirjoitettuja. Oletan, että Lydia on jo ennen Joensuuhun muuttoaan ollut ruotsin kielen kanssa tekemisissä. On kuitenkin vaikeaa nyt jälkikäteen selvittää vuorenvarmasti, mikä kielitaitotaso hänellä oli ja miten hän oli eri kielillä toiminut. Myöhemmin hän joka tapauksessa kirjoitti miehelleen Hugolle ruotsiksi, vain välillä yksittäisiä suomenkielisiä fraaseja tai suoria lainauksia käyttäen - niiden tehtävä näyttää olleen elähdyttää tai nasevoittaa tekstiä. Tytär Estrid kirjoitti äidilleen Lydialle sekä ruotsiksi että suomeksi. Poika Holgerin kirjeet ovat ruotsiksi kirjoitettuja. Lasten kirjeitä arkistossa on kuitenkin vain yksittäisiä, joten niistä ei voi tehdä mitään varmoja johtopäätöksiä.
Lydian perhe oli Ilomantsista kotoisin ja kotipaikkoina mainitaan eri lähteissä sekä Möhkö että Maukkula. Koska Lydian isä Niilo (Nils) Suihko toimi tehtaan päällysmiehenä, voisi olla mahdollista, että hän on toiminut Möhkön ruukilla, joka aina 1900-luvun alkupuoleen saakka oli elinvoimainen ja menestyvä työllistäjä alueella. Mutta oletukseni Niilon työpaikasta on vain arvaus. Joka tapauksessa Niilon vaimon eli Lydian äidin, Maria o.s. Rouvisen isä Taneli (Daniel) Rouvinen oli Kiteeltä kotoisin ja työskenteli pohjoiskarjalaiselle teollisuusmiehelle Nils Ludvig Arppelle - ensin höyrylaiva Ilmarisen koneenhoitajana, sittemmin Ilajan ruukin hoitajana ja lopuksi Möhkön ruukin työnjohtajana. Hän vaikuttaa siis olleen Arppen luottotyöntekijä.
Oletan, että Lydia Suihkon perheessä on osattu ainakin jonkin verran ruotsia, koska perhepiiri on useamman sukupolven ajan työskennellyt Arppen teollisuustoiminnassa, jopa jonkinlaisissa johtotehtävissä. Tätä haluan kuitenkin tutkia hieman enemmän ja jään etsimään ja tutkailemaan lähteitä, joista saisi enemmän konkreettista tietoa siitä, miten Arppen teollisuustoiminta sosiaalisesti rakentui.
Nettilähteiden lisäksi olen käyttänyt lähteinä seuraavia:
Katajala K. & Juvonen J. (toim.) 2006. Maakunnan synty. Pohjois-Karjalan historia 1809-1939. SKS: Helsinki.
Könönen, T.A. (toim. ja suom.) 1979. Joensuulaisäidin kirjeitä sadan vuoden takaa. Evelina Olsonin kirjeitä pojilleen vv. 1873-1876. Joensuu-seuran julkaisu III.
*****
Opiskelijani ovat litteroineet kirjeet, joita käytin esimerkkeinä tämänkertaisessa päivityksessäni. Litteroinnit tehtiin syventävällä kurssillani syksyllä 2019.
Litteroijat: Suvi Hakkarainen, Anna-Roosa Lampinen, Eveliina Mäntysalo, Joanna Nykänen ja Karma Ääpälä.
Käännökset ovat omiani.
