Kesällä on mukava lukea kesäkirjeitä. Fanny Nysténin kirjejäämistöstä löytyy loppujen lopuksi varsin vähän kesäisiä kirjeitä läheisille - todennäköisesti tämä johtuu siitä, että perhe on viettänyt aikaa yhdessä kesäisin eikä kirjeitä ole tarvinnut lähetellä niin paljon. Nysténien perheessä oli tapana kokoontua kesälomalla Fannyn luokse Joensuuhun. Alfredin vielä eläessä pormestari kävi, varsinkin viimeisenä vuosikymmenenään, kesäisin kylpylöissä hoitamassa terveyttään ja silloin pidettiin ahkerasti yhteyttä kotiväkeen kirjeitse.
110 vuotta sitten, kesällä 1912 kun Fanny oli 60-vuotias, hän kirjoitti säännöllisesti pojalleen Brunolle Viipuriin. Bruno oli aivan kesän alussa ollut Joensuussa, mutta sen jälkeen hän ei tuona kesänä tainnut Joensuussa käydä, koska Fanny lähetti hänelle kesän aikana ainakin viisi kirjettä. Niistä saa selkeän kuvan siitä, miten Fannyn kesä on sujunut.
Melkein kaikissa kirjeissä käsitellään perheen raha-asioita ja maapalstojen myyntiä sekä Brunon työpaikan hankalaa tilannetta. Tässä postauksessani en kuitenkaan syvenny näihin asioihin.
Fanny viihtyy ihmisten parissa
Kesäkuun alun kirjeet ovat täynnä puuhaa. Ines-tytärtä odotetaan kovasti tulevaksi Helsingistä. Hänen miehensä Ernst on myös tulossa, mutta vasta juhannukseksi. Fanny kuvailee haasteita piikojensa kanssa sekä kertoo talon siivousurakasta ja peltojen kyntötöistä. Hän kertoo myös Ingrid-tyttären (Inni) työkiireistä ja mainitsee pariinkin kertaan maisteri Antti Sarven (1878-1931), joka oli tuolloin Suomen Pankin kassanhoitajana Joensuussa. Vaikuttaa kovasti siltä, että Sarvi asui Fannyn vuokralaisena ja hän oli pidetty henkilö talossa. Toisetkin vuokralaiset, pariskunta von Weissenberg, ovat mukana Fannyn kirjeiden tapahtumissa.
Hieman ennen juhannusta Fannyllä on paljon sydämellään, sekä ikäviä että iloisia asioita. 66-vuotias Johanna (Hanna) Walle on kuollut ja Fanny pohtii tämän lasten surua. Yhdellä Fannyn ystävättärellä on kasvaimia vatsassaan ja hänet on hiljattain leikattu Helsingissä. Fanny kauhistelee myös Malmslättin junaonnettomuutta Ruotsin Itä-Götanmaalla, jossa kansainvälinen pikajuna törmäsi paikallaan seisovaan henkilöjunaan. Onnettomuudessa kuoli 22 ihmistä ja 12 loukkaantui.
Näiden surullisten uutisten lisäksi Fanny kertoo Brunolle myös iloisia asioita. Apteekkari Hugo Olsoni ja Lydia Olsoni aikovat mennä uudestaan naimisiin. (Olsoneista kirjoittelen täällä blogissani vielä myöhemmin.) Piirilääkäri Simo Parviaisella ja hänen vaimollaan Märthalla on kolme naisvierasta, jotka käyvät Fannynkin luona kylässä. Lisäksi edellisellä viikolla Joensuussa on ollut NNKY:n vuosikokous ja Fannylläkin on ollut kolme vierasta asumassa viikon ajan: NNKY:n puheenjohtaja Louise af Forselles sekä Intiassa lähetyssaarnaajana toiminut Margit Andersin ja hänen äitinsä Nanny. Fanny on ollut kovin mieltynyt vieraisiinsa. Hän kertoo myös, että Joensuussa järjestetään loppukuusta Karjalaisen osakunnan kesäjuhla, ja silloin on kaupunkiin odotettavissa paljon ylioppilaita.
Myöhemminkin kesällä Fanny raportoi tarkkaan, keitä sukulaisia tai tuttavia Joensuussa on kesällä käymässä. Hän luettelee myös, keitä on kuollut: "gubben Thuring" (kruununvouti Lars August Thuring) ja "gubben Chydenius i Libelits [Liperi]".
Keitä olivat von Weissenbergit? Kirjeissään Brunolle Fanny käyttää heistä nimeä "Weissenbergs" tai "Weis:". Todennäköisesti on kyse taiteilija Ester von Weissenbergistä (1873-1956) ja hänen miehestään Arthur Emil von Weissenbergistä (1863-1945), joka tuohon aikaan toimi Ilomantsin tuomiokunnan tuomarina ja oli mukana Joensuun paikallispolitiikassa. Fannyn kirjeet paljastavat, että von Weissenbergit, Inni (Ingrid) ja Antti Sarvi viettävät paljon aikaa yhdessä tuona kesänä. Kesän aikana he tekevät yhdessä retken Siilaiseen, lisäksi juhannuksena Inni ja von Weissenbergit käyvät Kolilla ja myöhemmin vielä Savonlinnassa oopperassa:
"Inni hon roar sig. War till Johanne med Weis: till Koli och nu sednast till Operan till Nyslott med Weis. Nu beramar hon jämte andra om en automobil färd till Ilomants. Wi andra fundera på en Punkaharju färd som jag tror ej bler af då Ernst är mera omöjlig att få ut, Ines är likadan, hon vill bara njuta af sommaren hemma." (10.7.1912)
Inni se vain pitää hauskaa. Hän oli juhannuksena Weissenbergien kanssa Kolilla ja nyt viimeksi oopperassa Savonlinnassa Weissenbergien kanssa. Nyt hän taivuttelee taajaan muita automobiilimatkaan Ilomantsiin. Me muut pohdimme, lähtisimmekö Punkaharjulle, mutta en usko, että siitä tulee mitään, kun Ernstia on melkeinpä mahdoton saada ulos. Ines on samanlainen, hän haluaa vain nauttia kesästä kotona. (10.7.1912)
 |
| Kuva: "Erkki Melartinin oopperan Ainon esitys Savonlinnan oopperajuhlilla 1912. Keskellä näyttämöä pitkähiuksisena Ainona Aino Ackté. Kapellimestarina nuottitelineen luona oikealla selin yleisöön mustassa takissa ja olkihatussa säveltäjä Erkki Melartin." Lähde: Finna, kuvaaja: Uolevi |
Punkaharjun matka toteutuu kyllä sitten myöhemmin.
Fannyn suhtautuminen vävyynsä
Ines-tytär on tullut Joensuuhun jo kesäkuun alkupuolella ja hänen miehensä juhannuksena. Edellisessä sitaatissa Fannyn sanoista paistaa pieni ärtymys tai pettymys siihen, että Ernst ja Ines haluavat vain rentoutua eivätkä osallistua retkille ja matkoihin. Voi olla kyse siitä, että pariskunta Nevanlinnan mieltymykset ovat hiukan akateemisempia, ja varsinkin Ernstin tekemisiä Fanny kuvailee kirjeissään usein hiukan kirpeästi tai pilke silmäkulmassa:
"Sitter (Ernst) hela dagen på verandan och håller på med någon filosofisk lektyr. Wi andra åter hålla på med det dagliga Marthas bekymmer." (10.7.1912)
Ernst istuu kaiken päivää verannalla ja lukee jotakin filosofista kirjaa. Me muut puolestamme hoidamme päivittäiset Martan huolet.
Yllä olevassa sitaatissa Fanny vihjaa jo varsin suoraan, että Ernst ei juurikaan osallistu kotitöihin tai muuhun konkreettiseen puuhaan vaan istuu vain uppoutuneena kirjaansa. Martan huolet ymmärrän viittaukseksi raamatun tarinaan Mariasta ja Martasta. Ernst Nevanlinna oli tuohon aikaan sekä kansanedustaja että Uuden Suomettaren päätoimittaja.
Ines ja Ernst olivat menneet naimisiin vasta hiukan kypsemmällä iällä, vuonna 1910 kun molemmat olivat jo 36-vuotiaita. Ines oli ollut siihen saakka naimaton, mutta Ernstillä oli yksi lapseton lyhyt avioliitto takanaan (1899-1904). Vuonna 1906 Ernst oli vaihtanut sukunimensä Neoviuksen suomalaiseksi Nevanlinnaksi. Neoviuksen perhe oli Nysténille tuttu, koska se oli kotoisin Joensuun seudulta ja isä Otto oli yhteiskunnallisesti aktiivinen. Ernst mainitaankin ensimmäistä kertaa Fannyn kirjeissä jo helmikuussa 1892, kun Fanny on terveydellisistä syistä Helsingissä, Ines opiskelee ylioppilaaksi ja Ernst on jo yliopistossa. Ines ja Ernst ovat tuohon aikaan 18-vuotiaita. Alla sitaatti tuosta vanhasta kirjeestä:
"Ines var bedd hit till middagen. På eftm: gingo vi med Berta till skridskoklubben. Der var
mycket trefligt, der var täflan i skönskrinning, snabbåkning och start
fyrverkeri samt musik. Der råka vi på Ernst Neovius, han sälla
sig till oss och, försökte vara så artig som möjligt och bjöd oss sedan
på glödgat vin. Du skall nu ändå ej säga något deran åt pappan
kanske han ej skulle tycka om det. Han var så påhängsen så det
var tråkigt han följde oss sen
hem." (Helsingfors, 29.2.1892)
Ines oli kutsuttu tänne päivälliselle [Fannyn siskon kotiin, jossa Fanny itse asui Helsingin-vierailullaan]. Iltapäivällä menimme Bertan kanssa luistinkerholle. Siellä oli oikein mukavaa. Siellä oli kaunoluistelukilpailu, nopeusluistelua, alkuilotulitus ja musiikkia. Siellä törmäsimme Ernst Neoviukseen, hän lyöttäytyi seuraamme, yritti olla mahdollisimman kohtelias ja tarjosi sitten kuumennettua viiniä [glögiä]. Älä nyt kuitenkaan sano hänen isälleen mitään tästä, tämä ei ehkä olisi mielissään. Hän roikkui meissä niin, että se oli ikävää, saattoi meidät sitten kotiin.
Fannyn asenne selvästikin Inestä liehittelevään Ernstiin ei ole tämän tekstin perusteella kovinkaan rohkaiseva. Voisi jopa tulkita, että vain kohteliaisuudesta hän sietää nuoren miehen seuraa. Ja vielä 20 vuotta myöhemmin, kesällä 1912 hän tuntuu suhtautuvan vävypoikaansa hiukan terävästi. Fannyn on selvästi hankala suhtautua Ernstiin, mutta se ilmenee myös toisella tavalla - hänen on vaikea vastaanottaa lahjoja Ernstiltä. Ernst toi mukanaan Joensuuhun Fannylle uusia huonekaluja verannalle, jotka selvästikin ovat Fannyn mieleen. Mutta Brunolle hän kirjoittaa:
Minun on vain niin vaikea ottaa vastaan, kun tiedän, että hänellä on muutenkin niin suuria menoja. Hänestä taas tällaiset ovat pikkujuttuja, kun he [Ines ja Ernst] makailevat täällä koko kesän maksamatta mitään, mutta minusta se ei ole niin.
Ehkä Fannyn on vaikea ottaa vastaan lahjoja tai rahallista tukea perheen "ulkopuoliselta" mieheltä, onhan Ernst hänen ensimmäinen vävynsä? Tässä vaiheessa Ines ja Ernst ovat olleet naimisissa kaksi vuotta. Olisi mielenkiintoista selvittää ja kuvata enemmänkin Fannyn suhdetta vävyynsä, mutta tämä saa jäädä tulevaisuuteen.
Heinäkuussa Fanny tekee retken Ineksen ja Ernstin kanssa Punkaharjulle ja kirjoittaa pojalleen Brunolle:
"Du har väl fått kortet från Punkaharju. Der var gudaskönt, det herrligaste väder hela tiden, spegel lugnt." (21.7.1912)
Olet varmaankin saanut korttini Punkaharjulta. Siellä oli jumalaisen kaunista, mitä ihanin sää koko ajan, peilityyntä.
Fanny on muutenkin tyytyväinen sääolosuhteisiin heinäkuussa. Kesäkuussa hän raportoi vielä sateista ja kylmästäkin.
"Här är herrligt, en sådan sommar har ej varit på länge som i år. Du får väl åta mycket smultron och jordgubbar der? Här finnes mycket skogsbär men alls ej trädgårdsbär få vi i år ej heller alls äppel. Jordgubbar nog." (21.7.1912)
Täällä on niin ihanaa, tällaista kesää ei ole ollut pitkään aikaan. Saat kai syödäksesi paljon metsä- ja puutarhamansikoita siellä? Täällä on paljon metsämarjoja, mutta ollenkaan puutarhamarjoja emme saa tänä vuonna, emme myöskään omenoita. Mansikoita sentään.
Ernst Nevanlinna palaa Helsinkiin elokuun alkuviikoilla, Ines syyskuussa. Sen jälkeen seurallisen Fannyn sävy kirjeissä muuttuu. Fanny odottaa kärsimättömästi syyssateiden loppumista ja toivoo kovasti ystäviä ja sukulaisia vieraisille.
"Mera tamt och ledsamt ha vi då här ej bor någon annan än fröken Teittinen en 22 årig skönhet med vackra svarta ögon, hon är mera stel. [---]
Enempi meillä on nyt hiljaista ja alakuloista kun täällä ei asu kukaan muu kuin neiti Teittinen, 22-vuotias kaunotar, jolla on kauniit mustat silmät, mutta hän on jähmeää tyyppiä. [---] Ineksen matkustaessa kotiin tyrehtyi myös vieraiden virta. Mutta onhan se hyvä huiliakin.
Syksyinen arki on laskeutunut Fannyn taloon. Fannyn, Innin ja palveluskunnan lisäksi taloa asustaa vain hiljainen neiti Teittinen. Vilkas ja seurallinen Fanny tuntuu kaipaavan enemmän tapahtumia ja elämää ympärilleen.
